CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Minustako Ekotähti?

Olen tv-kaistan kautta ladannut Emmerdalen lisäksi myös mm. Ekotähdet-ohjelmaa. Siinä on tehty ekologisesta elämäntavasta viihdettä. Jenni Pääskysaari ja Markus Tuukkanen menevät joka jaksossa jonkun julkisuuden henkilön kotiin/työpaikalle ja neuvovat kuinka tämä henkilö voisi muuttaa elintapojaan ekologisemmaksi. On ohjattu käyttämään oman auton sijaan junaa työmatkalla, hoidettu työpaikan kierrätys-piste kuntoon, vähennetty valaisimien määrää toimistokäytävillä, neuvottu kuinka järjestää ekot tupaantuliaiset ym., yleensä julkkis on saanut viikon aikaa suorittaa jotain tehtävää, esim. juuri joukkoliikennevälineisiin siirtymistä ja Markus on antanut aiheeseen liittyen havainnollisi esimerkkejä eli mm. kuinka monta jalkapallokentän kokoista metsäpalstaa kuluu vuodessa työmatkaliikenteeseen henkilöautolla ja junalla.

Mulle on ympäristönsuojelu ollut nuoresta asti tärkeää. Muistan lukioaikoina lainanneeni kirjastosta kirjoja ympäristönsuojelusta, en muista näkyikö se silloin mitenkään arjessa, tuskin. Kun muutin Samin kanssa yhteen asumaan, aloimme kyllä heti kierrättämään sellaisia jätteitä, mitä lähiympäristössä kerättiin. Muistelen, että meillä kerättiin heti ekasta asunnosta lähtien biojätettä, lehtiä ja pahvia. Koska olimme köyhiä opiskelijoita, emme kauheasti ostaneet mitään ja ostimme paljon kierrätysjuttuja kotiinkin. Suomessa asuessamme ostin myös suurimman osan lastenvaatteista kirpputoreilta.

Olen kuulunut aika moneen ympäristön- ja eläinsuojeluun liittyvään yhdistykseen, lisäksi olen Vihreän liiton jäsen ja ollut joskus jopa Espoossa kunnallisvaaliehdokkaana, taisin saada 75 ääntä :-)



Tällä hetkellä mun ekologinen jalanjälki on todella suuri ja suurin syy siihen on tietysti lentäminen! Lennämme joka kesä Suomeen ja takaisin ja sen lisäksi tulee käytyä ainakin kahdesti lomalla, onneksi ne lennot ovat sentään tänne lähemmäksi. Kiina on niin iso maa ettei kohtuullisen junamatkan päässä ole kovinkaan montaa paikkaa, mihin haluaisi lomalle mennä. Shanghain reissut tehdään nykyään aina junalla, ainoastaan matkalaukkujen kanssa autolla, mutta Suomen lentoja lukuunottamatta pyrimme lähtemään lomille aina Hangzhoun kentältä.

Haluaisin elää ekommin, mutta se on vaikeaa ja se suurin este on ihan omassa päässä! Kyllä mä asiaa paljon ajattelen, ei pidetä turhia lamppuja päällä, telkkari auki vain, kun sitä katsotaan, ei pidetä kotia talvella kovin lämpimänä (jo siitäkin syystä ettei sitä kunnolla lämpöiseksi saa) ja kesällä ei koiteta saada kovin viileäksi. Sekaroskien lisäksi meillä laitetaan sivuun lehdet ja paperit (paperinkeräystä saisimme kyllä tehostaa), pahvit, muovipullot, tölkit, lisäksi ayin kautta menee kierrätykseen vanhat vaatteet ja kengät, kirjoja ja pieniä kodin juttuja. Kaupassa kuitenkin välillä ihania juttuja nähdessään unohtaa miettiä, että tarvitsenko tätä oikeasti?



En osta itselleni juurikaan vaatteita tai kenkiä, osittain siksi ettei niitä täältä oikein saa, osittain siksi etten saa aikaiseksi mennä teettämään räätälille, mutta myös osittain siksi etten koe tarvitsevani montaa takkia ja montaa kenkäparia. Yleensä ostan kunnolliset hieman kalliimmat ja mieleiset kengät ja kuljen ne aika loppuun. Lapsille ostan vaatteita, liikaa, joskin olen vähentänyt selvästi! Heidänkin vaatteet koitan kyllä käyttää loppuun ja ne, mitä ei enää käytetä kierrätän eteenpäin.

Pyrin pitämään aina mukana kangaskasseja, niin en tarvitse muovikassia kaupasta. Suihkussa käydessä sammutan veden shampoon ja saippuan laittamisen ajaksi, saman opetan myös lapsille, ikävä kyllä lapset käyvät välillä isossa kylpyammeessamme, nyt talvella tosin vähemmän, sillä lämmin vesi loppuu ennen kuin amme on edes puolillaan, ehkä hyvä näin. En pese astioita juoksevalla vedellä ja koitan ayillekin tankata päähän, että pyykinpesukone pitää olla täynnä, paria paitaa kerrallaan ei tarvitse pestä. Koitan kesällä pitää aina omaa vesipulloa mukana ettei tarvitsisi ostaa pieniä vesipulloja, meillehän kotiin tulee vajaan 20 litran pönikkä vettä, mitä juodaan ja mistä tehdään ruokaa, pullot onneksi käytetään uudestaan.

Olen ajatellut, että voisin vähitellen opetella ekologisempia elämäntapoja. Tässä jotain ajatuksia:

- useammin bussi taksin sijaan, esim. täältä keskustaan päin mennessä
- hissin sijaan voisin joskus mennä rappusia pitkin, edes alaspäin
- enemmän kasvisruokaa, ainakin pari kasvisruokapäivää viikossa, ennen tänne muuttoa olimme kasvissyöjiä, joten ei pitäisi olla iso ongelma, mutta jotenkin liharuoan tekeminen tuntuu tällä hetkellä helpommalta
- vähemmän kaiken mahdollisen ostamista, sekä itselle, lapsille että kotiin, vähemälläkin pärjää!
- ruokaostoksia tehdessä pitää myös ekologisuus mielessä, ei turhia pakkauksia, ei ulkomailta tuotua, jos kotimaistakin (eli kiinalaista) saa helposti ja se ei aiheuta vaaraa terveydelle. Olemme mm. siirtyneet melko täysin ulkomaiseen maitoon, maitokohun jälkeen ei ole kiinamaito houkutellut kuin sillon, kun kahvi- & muromaito on loppu ja kioskilta saa vain kiinalaista



Olisi kiva kuulla, mitä ideoita tai neuvoja muilla olisi? Ja miten homma näkyy lukijan arjessa, käykö ympäristöasiat mielessä ollenkaan?

Oman ekologisen jalanjälkesi voit laskea mm. täällä ja täällä! Noissa painotetaan hieman erilaisia juttuja, tuossa ekassa sain aika pienen jäljen, jos kaikilla olisi yhtä pieni kun mulla, tarvittaisiin vain 0.4 maapalloa. Jälkimmäinen kertoi, että jalanjälkeni tarvitsee 11 hehtaaria metsää ja jos kaikki suomalaiset eläisivät kuten minä, tarvittaisiin noin kolmen Suomen verran metsää!

Ja vielä yksi linkki, kannattaa käydä katsomassa videopätkä pulloveden turhuudesta, jos et ole vielä nähnyt! PULLOVESI ON TURHAA!

17 kommenttia:

Mila kirjoitti...

Hyvä aihe! Itselle tulee mieleen ympäristöystävällisyys lähinnä silloin kun teen jotain ekoa tai silloin kun teen jotain epäekoa. Melkein koskaan ei tule ajatelleeksi että miten voisi elää ekommin, valitettavasti... Olen aika eko kun me ei omisteta autoa mutta toisaalta haluaisin auton ihan hirveästi. Opiskelen ympäristöalaa ja sillä kentällä olen hirveästi kestävän kehityksen kannalla mutta omassa elämässä en niinkään. Mukavuudenhaluinen :( Kannattaa muuten syödä kasvatettua kalaa, sen tuottaminen on monin verroin energiatehokkaampaa kuin minkään muun kasvatetun kotieläimen. Ja tiesitkös, että kiinassa tuotetaan yli 70% kaikesta maailmassa viljellystä kalasta? :) Ihan ekoa sekin.

Minna kirjoitti...

Hyvä postaus! Mulle on jätteiden lajittelusta muodostunut pienoinen "pakkomielle". Siis meillä täällä landellakin on pakko lajitella, mutta esim. siellä missä vanhempani asuu, lajitellaan VAIN biojäte ja muut laitetaan samaan. Outoa, sentään kaupunki.
Meillä on oma kaivo, mutta siitä huolimatta ( ja sen takia ) noudatan kans tota samaa, että hana kii, kun laittaa shampoot yms.
Ostan paljon poikien vaatteita käytettynä, vaikka myös ostan ihan liikaa uutena. Mutta menevät kiertoon kaikki,mitään ei heitetä pois.
Autolla on pakko liikkua täällä "keskellä -ei-mitään" ja se vähän nyppii. Lähimmät palvelut 10km:n päässä. Mutta kaupassa käyn vartavasten vain kerran viikossa ( kärryllinen kerrallaan... ) ja sit jos on jotain muita asioita kylille, niin täydentelen sit ruokavarastoa.
Perunoita kasvatetaan itse, vaikkakaan ei niin paljon, että ne riittäs koko talveks ja nyt ei oo moneen kesään ollu muita kasveja, vaikka olis ihanaa ( mut pitäs olla aikaa kitkeä ).
Suosin lähiruokaa ja ostan suoraan tilalta mm. luomulihaa ja porkkanoita.
Työmme ei kyllä oo kai kauheen ekologista, mutta luulen, että pahempiakin saastuttajia on. Ja itsellä on vielä tosi paljon tekemistä, että se jalanjälki olis ees kohtuullisen kokonen...

Maurelita kirjoitti...

Hieno juttu ! Voisitte ehkä ostaa "hyvää omatuntoa" korvaamalla CO²-päästönne jollain saitilla, istuttamalla puita jonnekin... Ranskassa tuosta saa jopa 70% verohelpotusta, eli tunnollisesti makselen lentojamme Action Carbone -sivuilla.

Kierrätys on Ranskassa lapsenkengissä kuten muistatkin, mutta nyt on sentään poubelle jaune melkein kaikilla (pahvit, kovat muovit, pelti...).

Työpaikoilla on vielä epätoivoista, valot palaa kaikkialla, ihmiset printtaa hulluina... ja viereisissä salaattibaareissa ym ei voida lajitella MITÄÄN koska lokaalien omistaja kieltäytyy vaivasta, ravintoloitsijoitten protesteista huolimatta.

Joskus tuntuu että on ihan epätoivoista, me ollaan tuhottu koko palloressu ja lapsemme saavat tuta sen korkojen kera. Masentavaa.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoista pohdiskelua.

Olen siirtänyt kuluttamisen painopistettä palvelujen ostamiseen ja lahjaksi olen jo muutaman vuoden ajan antanut hyväntekeväisyyslahjoja, illanviettoja ja lapsille rahasto-osuuksia.

Olemme nauttineet näyttelyistä, teatterista ja konserteista. Käymme hieronnassa ja meillä käy kotisiivooja.

Lahjaksi olen antanut kirkon ulkomaanavun lahjojen lisäksi lahjoituksia suomalaisen luonnon pelastamiseksi tekemällä lahjoituksia ikimetsanystavat.fi

Anopille annoin kauan sitten lasten ollessa pieniä lahjakortin, jolla hän sai lapset hoitoonsa viisi kertaa/vuosi. Isovanhemmille kun lapsenlapset ovat kultaakin kalliimmat :)
Kavereille olen tarjonnut illan, eli valmistanut päivällisen ja palan painikkeeksi tarjonnut hyvää seuraa (meidän perhe)

Saija kirjoitti...

Täällä Shanghaissa meidän perheellä on periaate, että pyydämme aina ravintolassa kiinalaista mineraali- tai lähdevettä (tai edes pullovettä). Monissa ravintoloissa tämä on "ongelma", sillä tarjoavat aina Eviania. Teemme aina asiasta ystävälliseen sävyyn "pienen numeron" ("mitä, eikö teillä todellakaan ole tarjolla paikallista vettä, kuinka harmillista" :-)), ja toivomme, että saisimme jonain päivänä useimmista ravintoloista vettä, jota ei ole lennätetty maapallon toiselta puolelta pikku 3dl pulloissa. Nyt jo jossain länsimaalaisten suosimissa ravintoloissa löytyy paikallista mineraalivettä vaihtoehtona tuontivedelle, hieno juttu!

tyttism kirjoitti...

Mulle ekojutut on tosi tärkeitä, blogistani löytyy jonkin verran vinkkejä :) Tärkeimpänä olen itse pitänyt tuota lentämisen vähentämistä, Suomen sisäisiä en lennä lainkaan ja muutenkin pyrin olemaan kohteessa pari viikkoa, mikäli lennettävä on.

Vähentämällä lihan syöntiä ekologista jalanjälkeään voi vähentää paljon, erityisesti naudan liha on oikea ympäristöpommi.

Vaatteiden ja tavaroiden hankinnasta olen itse opetellut eroon hiljalleen ja pyrkinyt käyttämään opiskelijabudjetin rajoissa luomua ja Reilua Kauppaa, koska reiluissa on tarkemmat ympäristösäädökset kuin taviksissa.

Autottomuus on myös iso juttu, tosin itse en näkövammaisena ajokorttia edes saa, mikä on yleisen turvallisuuden kannalta varmaan kaikkein paras ratkaisu :)

Satu kirjoitti...

mila, kiitos! Meilläkään ei ole autoa, mutta varmasti Suomessa sellainen hankitaan :-( Tykkään ajaa autolla ja tällä perhekoolla julkisilla meneminen pitemmälle on vähän rassaavaa, ikävä kyllä. Kiinalainen kasvatettu kala, hui! Oikeesti, vältellään aika paljon paikallisia kaloja, ne tuntuvat yleensä maistuvan mudalta ja ovat varmasti täynnä kaikkia mahdollisia vesiin pumpattuja myrkkyjä :-(

Minna, hienoa, että lajittelusta on tullut pakkomielle! Selkeesti asia on sullakin mielessä, mikä on hyvä juttu, vaikka aina ei voi kaikkea ympäristön kannalta parhain puolin tehdäkään.

Maurelita, joo, tuo puiden istutushomma voisi ollakin hyvä, pitääpä tutkia asiaa. Suomessa tuntuu monia auttavan ekologisemmaksi ihan se, että rahaa säästyy eli vaikka ei sammutetakaan valoja ympäristön vuoksi vaan rahan, niin siitä se ympäristökin tykkää. Sama veden kanssa, jos jokainen maksaisi käyttöveden kulutuksen mukaan, tulisi varmasti monella säästöä siinäkin!

Anonyymi, toi palvelujen ostaminen on tosi hyvä juttu! Mekin ollaan pari kertaa ostettu lahjaksi konserttilippuja, lisäksi nuo erilaiset lahjat on tuttuja. Täällä on helppoa hemmotella itseään menemällä vaikka manikyyriin shoppailun sijaan. Hauska idea tuo, että antaa anopille lahjakortin, että saa lapset kylään :-)

Saija, täällä on sen verran maalaista meninkiä ettei Eviania onneksi juuri ravintoloista saa, se on musta kamalan pahaakin! Täällä on yleensä tarjolla ihan kiinalaisia pullovesiä.

tyttism, toi liha syönnin vähentäminen voisi olla kyllä mun ensimmäinen tavoite, ei pitäisi olla vaikeaa. Täällä on vaikea ostaa mitään Reilun kaupan juttuja, kun ei niitä saa, luomua saa, jos se sitten sitä on ja yleensä ostankin aina kasvikset luomuina, jos vaan mahdollista.

Lisää kommentteja aiheesta!!!

PartyFlickan kirjoitti...

Nää on musta ihan supermielenkiintoisia juttuja! Mä lähinnä kaipaisin jonkun asiantuntijan mielipidettä siitä, kumpi on ekologisempi: muovikassi vai paperikassi, koska paperikassin tuottamiseen kuuluu niin paljon enemmän energiaa kuin muovikassin..

Kangaskassi on tietysti hyvä vaihtoehto, mutta sitäkin pitää käyttää MONTA kertaa, ennen kuin siitä tulee se ekologisempi vaihtoehto. Omani on ollut tosin käytössä about vuodesta 1990, joten se on ehkä jo lunastanut paikkansa.

Sveitsissä kierrätys oli tehty ihan superhelpoksi. Kotipihalta löytyi erikseen roskikset biojätteelle, paperille, pahville ja lasille ja tien toiselta puolelta sitten oma astia ongelmajätteelle kuten pattereille ja loisteputkille yms.

Anonyymi kirjoitti...

Partyflickanille ja muillekin vinkiksi linkki Hesarin tammikuiseen juttuun kauppakassien ympäristöystävällisyydestä. Itse yllätyin todella biokauppakassin epäekologisuudesta, sillä niillä olen usein yrittänyt helpottaa huonoa omaatuntoani kangaskassin unohtuessa kotiin!

Tässä linkki Hesarin juttuun:

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kaupan+kassalla+kannattaa+valita+kierr%C3%A4tysmuovia/1135243082805

Tarja kirjoitti...

Hei, Laitoin omaan blogiini kuvan meidan "kierratyskeskuksesta"...!

Meidan ekologisuus jai Suomeen ja muutenkin tyrehtyi Siljan syntymaan. Meilla oli vain yksi auto, itse kuljin pyoralla ja bussilla. Suomessa valtin heittamasta mitaan roskikseen, vaan jokaiselle tavaralle tai vaatteelle yritin loytaa uuden omistajan. Meilla onkin mokki taynna kaikkea "tarpeellista". Miinuspuolena on runsas lentaminen ja matkustelu, lihan syonti ja meidan asunnon sahkolammitys. Tosin meilla on kylla varaava takka, mutta luin, etta takan lammittaminen ei sekaan kovin ekologista ole! Jossain vaiheessa lammitin pelleteilla, mutta ne roskasivat kamalasti... =)

Heli kirjoitti...

Hyvä hyvä! Minäkin olen valmis lisäämään viikkoon kasvisruokapäiviä. Olisiko sulla laittaa jakoon jotain hyväksi havaittuja reseptejä?

Haluaisin myös oppia kierrättämään vaatteita paremmin. Oletko nähnyt kirjaa nimeltä Juju? Siinä on ihania ohjeita, miten vanhoista aikuisten vaatteista saa udistettua lapsille vaikka mitä ihanaa.

Paus i skärgården kirjoitti...

Olet ihan oikeassa! Minäkin yritän omalla tavallani olla mahdollisimman ekologinen, itsepyydetty kala ja maltillinen kuluttaminen ylipäätänsäkin liityvät siihen. Kauppaan otan aina omat kassit mukaan, sillä muovipussit tuntuvat niin turhilta!
/Päivi

Rusina kirjoitti...

Hyvä juttu. Rupesin miettimään vastausta ja siitä tuli niin pitkä, että ehkä voisin laittaa siitä omaankin blogiini lähiaikoina jotain. Kiitos inspiraatiosta!

Satu kirjoitti...

Partyflickan, noin se lajittelu onnistuukin helpommin, kun roskia ei tarvitse alkaa pitemmälle viemään, vaikka useinhan ne keräyspisteet on isojen kauppojen yhteydessä ja monet kuitenkin autoilla niissä kaupoissa käy, jolloin ne kätevästi samalla menisi.

Anonyymi, tuo kauppakassi juttu oli tosi valaiseva, kiitos linkistä!

Tarja, onneksi sitä ekoilua voi herättää uudestaan henkiin! Meillä kestovaippailtiin Varpun ja Vuokon eka vuosi, mutta kun muutettiin tänne, ei sitä enää niin jatkettu, jonkin verran vain. Sitä oli jotenkin niin paljon kaikkea muuta ettei jostain syystä saanut aikaiseksi ja alussa kun asuttiin hotellissa, niin sitä tottui niihin kertiksiin.

Heli, me aloitettiin kasvisruokailu nyt niin, että ayi kokkaa yhtenä päiväänä (kahden päivät ruoat) vain kasvisruokaa, eilen teki jotain tofujuttua, sitten lootusta, parsakaalia. Ayi kyllä yleensä tekee aina useamman kasvispöperön, mutta lisäksi lihaa. Voisin kyllä itsekin muistella vähän kasvireseptejä ja laittaa niitä vaikka tännekin! En ole tota kirjaa nähnyt, kuulostaa mielenkiintoiselta!

Päivi, mä luulen, että teidän elämä on aika ekoa, hienoa!

Rusina, mullekin tuli ihan uusiakin juttuja mieleen, kuten just tuo kestovaippailu! Siitä olikin juttua uusimmassa Ekotähdet-ohjelmassa, kun oopperalaulaja Johanna Rusanen kokeili lapselleen kestoja ja pesi niitä pesupähkinöillä.

Yaelian kirjoitti...

Olipa mielenkiintoinen postaus, nyt vasta huomasin!Mulle on ympäristösuojelu erittäin tärkeää, ja 2 viimeistä vuotta ollut vieläkin tärkeämpää,koska vertailen miten Suomessa on ja miten täällä on.Kuulun ympäristösuojeluryhmään täällä, olen ympäristösuojelukoulutuksessa. Yritän pitää ekologista jalanjälkeä niin pienenä kuin mahdollista, mutta ainahan se ei onnistu.Täällä ei pysty kierrättämään yhtä hyvin kuin Suomessa, voin eritellä vesipullot ja sanomalehdet, mutten voi tässä talossa eritellä biojätteitä.Joissakin paikoissa ja varsingin omakotitaloissa on kompostit, mutta kaupunkioloissa biojätteen erittely on hankalaa. Täällä on vesikriisi,joten säästän vettä niin paljon kuin mahdollista,ja käytän harmaata vettä.Käytän yleisiä kulkuneuvoja ja en syö lihaa.Yritän miettiä tarkkaan ennen ostopäätöstä.

anja kirjoitti...

Puhut asiaa! Itse olen onnekseni löytänyt nettikaupan, jonka tuotteet ovat todella ekologisia kaikilla tavoin. Ainakin saan hyvän omantunnon sekä lisäksi roppakaupalla terveyttä hoitravia/edistäviä tuotteita käyttöön. Jos haluat saat linkin kauppaan itsellesi kun lähetät blogissani olevaan sähköpostiin oma e-mail osoitteesi. :D
En viitsi tässä mainostaa...

Anonyymi kirjoitti...

Respect, mainio postaus! Ajattelin tuota lukiessani kuinka olen pohtinut aivan samoja asioita taalla elaessa ja matkustaessa.
t. Jonas / Ningbo, Kiina.